Joskus on mukava kirjoittaa jotakin, josta ei ole tarkoituskaan tulla eeppistä romaanisarjaa. Kokeile kirjoittaa vaikka 140 merkkiin mahtuva miniromaani (Twitter-novellit, kyllä vain) tai tasan kuudesta sanasta koostuva tarina. Tai yhden virkkeen mittainen eepos.
Erittäin lyhyissä teksteissä on se hyvä puoli, ettet voi syyttää kirjoittamattomuuttasi ajanpuutteesta. Ja tekstinsä saa aina valmiiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti